Mikä? Melba Imperial Sour. Mallaskosken panimo. Alk. 7,3%.
Missä? Alko, erikoiserä.
Imperial-lisämääre on perinteisesti liitetty lähinnä stouteihin ja porttereihin, mutta enenevässä määrin sitä näkee yhdistettynä mihin tahansa tyylinimikkeeseen kertomassa siitä, että olut edustaa jonkinlaista buustattua versiota perustyylistä. Oluen ominaisuuksissa imperialisointi näkyy selvimmin tavanomaista korkeampana alkoholipitoisuutena, ja tämä Mallaskosken imperial sour onkin pari prosenttiyksikköä vahvempi kuin esimerkiksi saman panimon mustikka- ja puolukkasourit. Oluen panemiseen on käytetty ohra- ja vehnämaltaita sekä kauraa, lisämausteina on mangoa, persikkaa, vadelmaa ja laktoosia.
Lasiin kaadettuna Melba on kauniin kuparinrusehtava, samea ja kuohuva, joskin vaahto haihtuu nopeasti. Tuoksu on odotetusti raikkaan hedelmäinen, mutta hedelmäaromit ovat melko hienovaraisia ja mikään yksittäinen elementti ei erityisesti pomppaa esiin. Maussa hieman yllättäen kaura nouseekin dominoimaan muita makuja, joten mikään ihan superhedelmäinen tapaus tämä ei ole. Oluessa on kuitenkin runsaasti ulottuvuuksia, sitä on uskallettu hieman katkeroidakin, ja kaikki osatekijät ovat oikein mallikkaasti sopusoinnussa keskenään, etenkin happamuus on omaan makuuni jokseenkin optimaalinen. Mikään kepeä janonsammuttaja tai makuhermot räjäyttävä hedelmäpommi ei siis ole kyseessä, vaan tavallista tuhdimpi sour, joka palkitsee kiireettömän nautiskelijan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti