Missä? Sori Taproom, Helsinki.
Hädin tuskin olin ehtinyt Edinburghista takaisin Dubliniin kun olin jälleen menossa, tällä kertaa Suomeen, jossa osallistuin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella järjestettyyn konferenssiin. Suunnittelin aluksi, että olisin tällä reissulla käynyt tutustumassa äskettäin avattuun Laava-teemaravintolaan ja etenkin sen Adventure Lodge -tikibaariin, mutta paikan cocktailien hintataso herätti sen verran epäilyksiä, että päätin lopulta jättää kalliin pettymyksen riskin ottamatta. Sittemmin ravintolasta on kyllä kirjoitettu kehuja, joten ehkäpä käyn testaamassa sen joku toinen kerta, jos se nyt ei ainakaan ihan heti mene nurin tai vaihda konseptiaan.
Ilman Laavaakin itselleni uusia paikkoja riitti kyllä kokeiltavaksi, yhtenä niistä Sori Brewingin taproom Vuorikadulla. Vaikka panimo toimii Tallinnassa, sen takana on suomalaiskaksikko, joka päätti perustaa panimonsa Viroon voidakseen panna ja myydä oluitaan ilman Suomen alkoholilainsäädännön asettamia rajoituksia. Sori Taproomin yli 20 hanan valikoimasta löytyy niin Sorin omia tuotteita kuin eksoottisia vierailijoita läheltä ja kaukaa, ja pullovalikoimassakin löytyy – yksistään alkoholittomia oluita ja siidereitä on tarjolla tusinan verran erilaisia, joten kenenkään ei pitäisi joutua olemaan kuivin suin. Joukossa on todella erikoisiakin virityksiä, kuten Kyrön tislaamon Koskue-ginitynnyrissä kypsytetty rye wine Vinum Secale. Ruokaakin on saatavilla ja se on kokeiluni perusteella oikein hyvää, joskin syömäni nieriän nahka olisi voinut olla rapeampi ja paahdetut maa-artisokat hieman kypsempiä.
Valitsin hanalistalta maisteltavaksi Passion Punchin, joka on Sorin oma passionhedelmällä maustettu Berliner weisse. Väriltään olut on vaaleahkon keltainen, hieman olkea tummempi ja kirkas. Herkullinen tuoksu on raikkaan hapokas ja runsaan hedelmäinen, muttei silti mehumainen vaan pikemminkin drinkkimäinen. Makukin on oikein hyvä, juuri sopivan kirpakka ja passionhedelmä saa olla reilusti pääroolissa – mukava aina välillä löytää hedelmäolut, joka ei turhaan pihtaile hedelmää. Aavistus enemmän humalaa ei kenties olisi pahitteeksi, mutta oiva juoma tällaisenaankin, konstailematon ja tasapainoinen.
Mikä? Fruit/Wood/Time: Passionfruit (Rum Barrel Finish). Westbrook Brewing, USA. Alk. 6,6%, 10 IBU.
Baarin bottle share -listalta pisti silmään niin houkutteleva erikoisuus, ettei sitä kerta kaikkiaan voinut jättää maistamatta. Eteläcarolinalaisen Westbrook-panimon Fruit/Wood/Time on passionhedelmällä maustettu tynnyrikypsytetty sour ale, jonka viimeistelyyn käytetyissä tynnyreissä on aiemmin ollut barbadoslaista rommia – tikimpää olutta saa siis hakea. Juomaa tarjoiltiin maisteluun sopiva puolentoista desin annos pikkuruisessa aromilasissa, joka korosti sen voimakasta poreilua. Edelliseen verrattuna väri on ehkä vielä vähän vaaleampi ja hivenen samea, tuoksu ja maku puolestaan vähemmän hedelmäisiä mutta todella tuhdisti happamia – sokkotestissä en olisi tätä välttämättä edes olueksi arvannut, pikemminkin se toi mieleen ranskalaisen siiderin. Toinen assosiaatio oli joitakin vuosia sitten Portossa juomani portviinitynnyrissä kypsytetty sour, ehkäpä tässä oli jotain samaa tammisuutta. Varsinaista rommin makua sen sijaan en löytänyt, mikä saattaa olla hyväkin asia, muistan nimittäin sangen elävästi että Innis & Gunnin rommitynnyrikypsytetty ale ei ollut minulle mitenkään nautinnollinen kokemus. Toki voi olla, että makuni on niistä ajoista muuttunut, mutta joka tapauksessa F/W/T on ehdottomasti yksi tämän vuoden parhaista olutelämyksistäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti