Missä? Adlibris.
Kannen suunnittelu Kevin Kidney. |
Siinä missä Remixed on reseptikokoelma, joka sisältää myös hieman tarinointia, Safari on tarinakokoelma, joka sisältää myös joitakin reseptejä. Kirja on jaettu teemoittain kolmeen osaan ja kahdeksaan lukuun: kolme ensimmäistä lukua sijoittuvat Kaliforniaan, kolme seuraavaa Havaijille ja viimeiset kaksi muualle Yhdysvaltoihin. Useiden lukujen polttopisteessä ovat kuuluisat baarimestarit, mutta omat lukunsa ovat saaneet myös mm. Zombie-cocktailin reseptin metsästys sekä tikiravintoloiden sisustuksia ansiokkaasti veistänyt Mick Brownlee. Tarinoiden ja reseptien ohella kirjassa on runsaasti kuvia, joista etenkin vanhojen drinkkilistojen sivut sekä muut aikansa graafisesta tyylistä kertovat kuvat ovat hauskoja tunnelmanluojia.
Safari on siis ensisijaisesti lukuteos, ei niinkään hakuteos, vaikka drinkkihakemistokin toki löytyy. Juomareseptejä on kaikkiaan 70 – ihan kunnioitettava luku sinänsä, mutta kalpenee Remixedin satojen reseptien rinnalla, ja sitä paitsi osa Safarin drinkeistä löytyy myös Remixedistä. Jälkimmäisen omistajalle Safari ei siis yksin reseptien takia ole mikään pakko-ostos, mutta lukukokemuksena sitä voin kyllä lämpimästi suositella: Berry suhtautuu aiheeseensa ilmeisen intohimoisesti, ja hänen sujuva ja humoristinen kirjoitustyylinsä tartuttaa innostuksen helposti lukijaankin. Pelkistä juomista kiinnostuneenkaan en usko kirjaan pettyvän, kunhan siihen vain suhtautuu ennakkoluulottomasti: päällekkäisyydet huomioidenkin se tarjoaa kokeiltavaksi useita kymmeniä reseptejä, ja samalla saattaa vaikka ihan huomaamattaan tempautua mukaan tikikulttuurin pioneerien elämäntarinoihin.
Safari on siis ensisijaisesti lukuteos, ei niinkään hakuteos, vaikka drinkkihakemistokin toki löytyy. Juomareseptejä on kaikkiaan 70 – ihan kunnioitettava luku sinänsä, mutta kalpenee Remixedin satojen reseptien rinnalla, ja sitä paitsi osa Safarin drinkeistä löytyy myös Remixedistä. Jälkimmäisen omistajalle Safari ei siis yksin reseptien takia ole mikään pakko-ostos, mutta lukukokemuksena sitä voin kyllä lämpimästi suositella: Berry suhtautuu aiheeseensa ilmeisen intohimoisesti, ja hänen sujuva ja humoristinen kirjoitustyylinsä tartuttaa innostuksen helposti lukijaankin. Pelkistä juomista kiinnostuneenkaan en usko kirjaan pettyvän, kunhan siihen vain suhtautuu ennakkoluulottomasti: päällekkäisyydet huomioidenkin se tarjoaa kokeiltavaksi useita kymmeniä reseptejä, ja samalla saattaa vaikka ihan huomaamattaan tempautua mukaan tikikulttuurin pioneerien elämäntarinoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti