Missä? O'Briens Wine, Glasnevin, Dublin.
Syyskuu on ollut kiireisenlainen, kun varsinaisten töiden ohella on pitänyt tehdä eräänlaista työnhakua eli rahoituksen hakemista jatkotutkimukselle. Aikaa ja energiaa blogin kirjoittamiseen ei tässä ruljanssissa ole oikein liiennyt, joten kuun ainoaksi postaukseksi jää nyt sitten taas tällä kertaa kuukauden kulaus. Kuten usein ennenkin, kävin hakemassa maisteltavaa Sweeneyn viinikaupasta – paitsi että se ei ole enää Sweeneyn kauppa, puoti nimittäin vaihtoi omistajaa ja on nykyisin osa O'Briens-ketjua. Valikoiman laajuus ei vaihdoksesta onneksi näytä kärsineen, ja kokeiluun valikoitui marjoilla ryyditetty versio The Púca -sitruunasourista, jonka on tehnyt Sligon kreivikunnassa majaansa pitävä The White Hag -panimo. Sitruunan ja metsämarjojen ohella oluelle antavat makua ruusunmarja, korianteri, hibiskus ja inkivääri.
Muodonmuuttajana ja keppostelijana tunnetun kelttiläisen taruolennon mukaan nimetty Púca vaikuttaa päällisin puolin melko tavanomaiselta marjasourilta: väri on punainen ja tuoksu odotetun hapan ja marjamehumainen, joskin siinä on selvästi taustalla jotain muutakin. Korianteriko sieltä kenties pyrkii esiin? Perusmaku on niin ikään tutun oloinen, mutta siihen on sekoittuneena sen verran eklektinen lajitelma muita aineksia, että vaikka kokonaisuus ei ole varsinaisesti epämiellyttävä, se on kyllä jotenkin outo. Johtuu ehkä vain siitä, että ruusunmarja on mainittu valmistusaineissa, mutta saan oluesta mielleyhtymän ruusunmarjaviiliin; sinänsä kiinnostavaa, muttei ehkä kuitenkaan sellainen ominaisuus, jota oluesta ensisijaisesti haen, niin klassikkotuote kuin onkin kyseessä. Kuivahumalointia en löydä hyvällä mielikuvituksellakaan, mutta maltainen makeus sen sijaan hieman tasapainottaa vähän turhankin ärhäkkää happamuutta. Jännä tuttavuus, mutta täytyy kyllä sanoa, että selkeälinjaisempi hedelmäsour ilman ylenmääräistä mausteilla kikkailua on enemmän makuuni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti