Ensimmäisen drinkin aika! Aluksi kuitenkin hieman pohjia. (See what I did there?) Kuten aiemmin mainitsin, monilla on ehkä tikicocktaileista sellainen mielikuva, että ne ovat kammottavan imeliä, mutta tämä johtuu yksinomaan siitä, että tikin kultakauden hiivuttua trooppisten drinkkien laatuun ei enää viitsitty panostaa silloin harvoin, kun joku vielä erehtyi sellaisen tilaamaan. Hyvässä tikidrinkissä makeus on tasapainossa happamuuden kanssa, ja lähes aina drinkkien perustana onkin kolmen ainesosan harmonia: rommin, sokerin (yleensä siirapin muodossa) ja limemehun (tai sitruunamehun). Pelkästään nämä kolme raaka-ainetta yhdistämällä saadaan Daiquiri.
Kuubalaisesta Daiquirín kylästä nimensä saanut drinkki ei ole varsinainen tikicocktail, mutta sitä voidaan pitää eräänlaisena tikikaavan äärimmilleen vietynä pelkistyksenä. Samantyyppisiä sekoituksia ovat ranskankielisellä Karibialla suosittu Ti' Punch sekä Jamaikalta lähtöisin oleva Planter's Punch, joka tosin on kehittynyt sangen kauas alkuperäisestä muodostaan. Samaan joukkoon voidaan lukea myös brasilialainen Caipirinha, jossa käytettävää cachaça-sokeriruokoviinaa voidaan pitää rommin alalajina – tästä lisää joskus myöhemmin. Valitsin juuri Daiquirin paitsi siksi, että se on itsessään kansainvälinen klassikko, myös siksi, että siihen perustuu yksi suosikkitikidrinkeistäni, jota on myös itse helppo muunnella.
Limemehusta on syytä todeta, että se tulisi aina puristaa itse; valmiilla mehulla fuskaaminen ei kannata, vaikka kiusaus siihen voikin olla kova, jos on tekemässä drinkkejä isommalle vierasjoukolle. Sama koskee sitruunamehua. Nyrkkisääntönä yhdestä limestä tulee mehua kolme-neljä senttilitraa, yhdestä sitruunasta tuplasti sen verran, mutta määrä tietenkin vaihtelee hedelmän koon ja mehukkuuden mukaan. Muita mehuja voi hyvin ostaa valmiina, mutta laatuun kannattaa niissäkin panostaa, vaikka arkiaamiaispöydässä joisikin tyytyväisenä Pirkkaa. Esimerkiksi Tropicana-merkkiset appelsiini- ja greippimehut ovat hyviä.
No nyt sitten viimein se resepti. International Bartenders Associationin (IBA) virallisen ohjeen mukaan sokeri tulee juomaan siirapin muodossa, mutta luottakaamme tässäkin asiassa Beachbum Berryyn, jonka mukaan kiinteä sokeri toimii Daiquirissa paremmin. Siispä näin:
Rommiksi soveltuu hyvin Havana Club Añejo 3 Años, jota saa Alkosta. Jos limemehun määrä näyttää hankalalta, syynä on se, että amerikkalaisissa lähteissä nestemäärän perusyksikkö on unssi, tai tarkkaan ottaen fluid ounce (fl oz). Onnekkaasti yksi unssi on niin lähellä kolmea senttilitraa, ettei erotuksella ole käytännön merkitystä, mutta puolikkaiden saati neljännesunssien mittaaminen tarkasti täälläpäin tavallisimmin käytetyillä kahden ja neljän senttilitran jiggereillä vaatii jo melkoisen vakaata kättä ja hyvää arviointikykyä. Itse tyydyn yleensä jiggereihin ja silmämääräiseen tarkkuuteen, mutta vähemmän suurpiirteiset voivat toki turvautua keittiömittoihin: ruokalusikka on suoraan puoli unssia eli 15 ml, joten Daiquirin vaatima ¾ fl oz = 1½ rkl. Jos tämäkään tarkkuus ei tunnu riittävältä, apuna voi käyttää myös teelusikkaa (5 ml) tai jopa maustemittaa (1 ml), mutta onko tällaiseen tarkkuuteen pyrkiminen enää mielekästä, sen päättäköön kukin itse omalla kohdallaan.
Daiquiri-teemasta tunnetaan lukemattomia muunnelmia; esimerkiksi Ernest Hemingwayn Kuuban-vuosinaan ahnaasti nauttima Papa Doble sisältää rommin ja limen ohella greippimehua ja maraschino-kirsikkalikööriä. Tämä floridalaisen Mai-Kai-ravintolan tarjoilema tikivariantti puolestaan on eräänlainen rommilla terästetty lyhyt banaanismoothie:
"Banaanitaikuri" sopii erinomaisesti vaikkapa jälkiruokacocktailiksi – se on maultaan pehmeä ja täyteläinen, valmistuu näppärästi kerralla koko porukalle ja on yksinkertaisuudestaan huolimatta vieläpä varsin näyttäväkin. Reseptin isä on Mariano Licudine, joka monien tiki-bartenderien tavoin oli Filippiineiltä kotoisin, syntynyt Manilassa vuonna 1907 (joka sattumoisin on myös Donn Beachin syntymävuosi). Mariano työskenteli baarin kakkosmiehenä Chicagon Don the Beachcomberissa, kunnes Mai-Kain perustajaveljekset Bob ja Jack Thornton palkkasivat hänet ravintolaansa ykkösbaarimestariksi, mitä vakanssia hän sitten hoitikin eläkkeelle jäämiseensä saakka. Marianon myötä Mai-Kai sai tukun Don the Beachcomberin drinkkireseptejä, mutta Mariano keksi myös lukuisia omia drinkkejään, ja näemmekin varmasti poimintoja hänen reseptivihostaan jatkossakin.
Puertoricolaisen rommin voi Banana Daiquirissa (ja muissakin drinkeissä) hyvin korvata samantyylisellä kuubalaisella rommilla kuten Havana Club Añejo Especialilla, joka kuitenkin on valitettavasti Alkon valikoimasta poistunut. Alkon tarjonnasta tilausvalikoiman Bacardi 8 Años on tiettävästi hyvä, mutta myös jonkin verran hintavampi. Vaaleakin rommi toiminee, mutta juomasta ei silloin tule aivan yhtä maukas. Kirjoitan joskus lähiaikoina laajemmin eri rommityypeistä, tiettyjen rommien korvaamisesta toisilla samankaltaisilla, hyväksi havaituista merkeistä sekä siitä, mistä niitä voi ostaa.
Sokerisiirappia (simple syrup) puolestaan on todella helppoa tehdä itse: pane kattilaan tilavuussuhteessa 1:1 sokeria ja vettä, hämmennä miedolla lämmöllä kunnes sokeri on kokonaan liuennut, anna jäähtyä ja pullota. Modo-merkkistä sokerisiirappia saa mm. Alkosta, mutta oikeastaan ainoa syy ostaa sitä on sen parempi säilyvyys, omatekoinen nimittäin alkaa jääkaapissa säilytettynäkin ilman säilöntäaineita ennen pitkää homehtua. Jos siirappi ei ole kovin ahkerassa käytössä, sen elinikää voi pidentää lisäämällä siihen hieman vodkaa tai jotain muuta neutraalin makuista alkoholia. Sama pätee muihinkin kotitekoisiin siirappeihin.
Kuten perus-Daiquiria, myös Banana Daiquiria voi muunnella loputtomiin. Banaanin sijaan tai ohella juomaan voi käyttää jotain muuta hedelmää, vaikkapa mangoa tai kotoisammin mansikkaa. Lisää vaihtelua saa korvaamalla sokerisiirapin makusiirapilla, ja erilaisia rommeja voi myös kokeilla. Uuden ulottuvuuden makuun ja uusia muuntelumahdollisuuksia saa lisäämällä tilkan likööriä. Kerro oma suosikkiversiosi kommentissa!
Limemehusta on syytä todeta, että se tulisi aina puristaa itse; valmiilla mehulla fuskaaminen ei kannata, vaikka kiusaus siihen voikin olla kova, jos on tekemässä drinkkejä isommalle vierasjoukolle. Sama koskee sitruunamehua. Nyrkkisääntönä yhdestä limestä tulee mehua kolme-neljä senttilitraa, yhdestä sitruunasta tuplasti sen verran, mutta määrä tietenkin vaihtelee hedelmän koon ja mehukkuuden mukaan. Muita mehuja voi hyvin ostaa valmiina, mutta laatuun kannattaa niissäkin panostaa, vaikka arkiaamiaispöydässä joisikin tyytyväisenä Pirkkaa. Esimerkiksi Tropicana-merkkiset appelsiini- ja greippimehut ovat hyviä.
No nyt sitten viimein se resepti. International Bartenders Associationin (IBA) virallisen ohjeen mukaan sokeri tulee juomaan siirapin muodossa, mutta luottakaamme tässäkin asiassa Beachbum Berryyn, jonka mukaan kiinteä sokeri toimii Daiquirissa paremmin. Siispä näin:
Rommiksi soveltuu hyvin Havana Club Añejo 3 Años, jota saa Alkosta. Jos limemehun määrä näyttää hankalalta, syynä on se, että amerikkalaisissa lähteissä nestemäärän perusyksikkö on unssi, tai tarkkaan ottaen fluid ounce (fl oz). Onnekkaasti yksi unssi on niin lähellä kolmea senttilitraa, ettei erotuksella ole käytännön merkitystä, mutta puolikkaiden saati neljännesunssien mittaaminen tarkasti täälläpäin tavallisimmin käytetyillä kahden ja neljän senttilitran jiggereillä vaatii jo melkoisen vakaata kättä ja hyvää arviointikykyä. Itse tyydyn yleensä jiggereihin ja silmämääräiseen tarkkuuteen, mutta vähemmän suurpiirteiset voivat toki turvautua keittiömittoihin: ruokalusikka on suoraan puoli unssia eli 15 ml, joten Daiquirin vaatima ¾ fl oz = 1½ rkl. Jos tämäkään tarkkuus ei tunnu riittävältä, apuna voi käyttää myös teelusikkaa (5 ml) tai jopa maustemittaa (1 ml), mutta onko tällaiseen tarkkuuteen pyrkiminen enää mielekästä, sen päättäköön kukin itse omalla kohdallaan.
Daiquiri-teemasta tunnetaan lukemattomia muunnelmia; esimerkiksi Ernest Hemingwayn Kuuban-vuosinaan ahnaasti nauttima Papa Doble sisältää rommin ja limen ohella greippimehua ja maraschino-kirsikkalikööriä. Tämä floridalaisen Mai-Kai-ravintolan tarjoilema tikivariantti puolestaan on eräänlainen rommilla terästetty lyhyt banaanismoothie:
1½ cl limemehua1½ cl sokerisiirappia4½ cl puolitummaa puertoricolaista rommiapuolikas banaani viipaloitunan. 1,2 dl jäämurskaaLisää kaikki ainekset blenderiin ja aja aivan tasaiseksi, vähintään 30 sekuntia suurella nopeudella. Kaada siivilöimättä cocktaillasiin.
"Banaanitaikuri" sopii erinomaisesti vaikkapa jälkiruokacocktailiksi – se on maultaan pehmeä ja täyteläinen, valmistuu näppärästi kerralla koko porukalle ja on yksinkertaisuudestaan huolimatta vieläpä varsin näyttäväkin. Reseptin isä on Mariano Licudine, joka monien tiki-bartenderien tavoin oli Filippiineiltä kotoisin, syntynyt Manilassa vuonna 1907 (joka sattumoisin on myös Donn Beachin syntymävuosi). Mariano työskenteli baarin kakkosmiehenä Chicagon Don the Beachcomberissa, kunnes Mai-Kain perustajaveljekset Bob ja Jack Thornton palkkasivat hänet ravintolaansa ykkösbaarimestariksi, mitä vakanssia hän sitten hoitikin eläkkeelle jäämiseensä saakka. Marianon myötä Mai-Kai sai tukun Don the Beachcomberin drinkkireseptejä, mutta Mariano keksi myös lukuisia omia drinkkejään, ja näemmekin varmasti poimintoja hänen reseptivihostaan jatkossakin.
Puertoricolaisen rommin voi Banana Daiquirissa (ja muissakin drinkeissä) hyvin korvata samantyylisellä kuubalaisella rommilla kuten Havana Club Añejo Especialilla, joka kuitenkin on valitettavasti Alkon valikoimasta poistunut. Alkon tarjonnasta tilausvalikoiman Bacardi 8 Años on tiettävästi hyvä, mutta myös jonkin verran hintavampi. Vaaleakin rommi toiminee, mutta juomasta ei silloin tule aivan yhtä maukas. Kirjoitan joskus lähiaikoina laajemmin eri rommityypeistä, tiettyjen rommien korvaamisesta toisilla samankaltaisilla, hyväksi havaituista merkeistä sekä siitä, mistä niitä voi ostaa.
Sokerisiirappia (simple syrup) puolestaan on todella helppoa tehdä itse: pane kattilaan tilavuussuhteessa 1:1 sokeria ja vettä, hämmennä miedolla lämmöllä kunnes sokeri on kokonaan liuennut, anna jäähtyä ja pullota. Modo-merkkistä sokerisiirappia saa mm. Alkosta, mutta oikeastaan ainoa syy ostaa sitä on sen parempi säilyvyys, omatekoinen nimittäin alkaa jääkaapissa säilytettynäkin ilman säilöntäaineita ennen pitkää homehtua. Jos siirappi ei ole kovin ahkerassa käytössä, sen elinikää voi pidentää lisäämällä siihen hieman vodkaa tai jotain muuta neutraalin makuista alkoholia. Sama pätee muihinkin kotitekoisiin siirappeihin.
Kuten perus-Daiquiria, myös Banana Daiquiria voi muunnella loputtomiin. Banaanin sijaan tai ohella juomaan voi käyttää jotain muuta hedelmää, vaikkapa mangoa tai kotoisammin mansikkaa. Lisää vaihtelua saa korvaamalla sokerisiirapin makusiirapilla, ja erilaisia rommeja voi myös kokeilla. Uuden ulottuvuuden makuun ja uusia muuntelumahdollisuuksia saa lisäämällä tilkan likööriä. Kerro oma suosikkiversiosi kommentissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti